Sattumusten sankarit on vihdoin päässyt vakaalle maaperälle vaahteramaan kamaralle, kun meidän päivän viimeinen bussi Vancouverin lentokentältä kurvasi iltamyöhäisellä Abbotsfordiin! Kaikki meidät tuntevat saattaa jo arvata, ettei tämä reissu ole todellakaan sujunut ilman aikataulullisesti erittäin tiukkoja siirtymiä tai sählinkiä milloin omaisuuden, milloin suuntavaiston totaalisen katoamisen vuoksi. Tosin kukaan ei ole vielä päässyt seuraamaan meistä kumpuavaa synergiaa, kun kolmisteen sähläämme reissun päällä. Äideille tiedoksi, että passit ja valuutat on tallessa! Itsemme olemmekin sitten jo hukanneet yhden, ehkä toisenkin kerran...
 |
| Jännittyneissä tunnelmissa Helsinki-Vantaan lentokentällä 27.12. klo 05! |
Los Angelesista matka vihdoin jatkui tiistaina 3.1., eli suunnaksi otettiin kauan odotettu Vancouver! Losin lempeään ilmaan, päivittäiseen kevyeen vaatetukseen, meidän ihanista ihanimpiin majoittajiin asunnossamme ja tapahtumarikkaisiin päiviin ehti jo tottua niin hyvin, että tuntui haikealta lähteä tuosta haavekaupungista. Vastassa odottaisi talven viima ja pakkasasteet, uusi koti ja uudet ihmiset, seuraavan aamuna alkavat kurssit sekä pieni huoli siitä, että olimme skipanneet pakollisen orientaatiopäivän. Meille oli siis huono-onnisesti käynyt niin, että varasimme eräänä syksyisenä sunnuntaina lennot ja siitä muutaman päivän kuluttua meitä informoitiin orientaatiopäivästä, mutta lentoja ei saanut enää vaihdettua tai palautettua. Siksipä jouduimme siihen tilanteeseen, ettemme pääsisi osallistumaan muiden vaihtareiden tavoin lukukauden ekaan päivään orientaation merkeissä.
Laskeutuessamme Vancouveriin meidät otti vastaan pakkasen lisäksi upeat vuorimaisemat, kotoinen ja tervetulleeksi toivottava tunnelma, maailman ystävällisimmät ihmiset sekä hämmästyttävän paljon koti-Suomen katuja muistuttavat tienposket. Lentokentältä meillä oli todella tiukka aikataulu ehtiäksemme Abbotsfordiin lähtevään bussiin, mutta onneksemme saimme nopeasti taksin. Olimme linja-autoasemalla noin 18.53 huokaisten helpotuksesta ehtiäksemme seiskalta lähtevään bussiin ja vain kuullaksemme, että tuo bussi on täynnä eikä meillä ole enää mahdollista päästä sisään siihen. Hätä ei ollut tämän näköinen, sillä tottakai mielellämme odotamme 10h kestäneen matkustamisen jälkeen seuraavaa, 20.30 lähtevää bussia keskellä-ei-mitään sijaitsevalla asemalla! Pakattiin kimpsut ja kampsut ja lähdetään seitsemän kassimme kanssa metsästämään ruokaa.
Asuntolan front desk sulkisi klo 22, johon emme ekan bussin missaamisen jälkeen ehtisi. Ainahan voi soittaa asuntolaan ja pyytää heitä jäämään hetkeksi päivystämään, jotta pääsemme sisälle, right? Jollain ei oo akkua, jollain on ulkomaanpuheluiden esto kännykässä, emme saa keneltäkään puhelinta lainaan, ilman nettiä emme löydä asuntolan numeroa, automaattipuhelimet ottavat kyllä rahat mutteivät yhdistä puhelua, eikä meillä ainakaan ole mitään B-suunnitelmaa yöpymisen varalle. (Koska kirjoitan tätä ettekä ole vielä törmänneet "kolme suomalaista löydetty hypotermiassa itse rakennetusta lumilinnasta Kanadasta" otsikkoon Iltalehden top10-uutisia selatessanne, tarina päättynee hyvin.)
Asuntolan front desk sulkisi klo 22, johon emme ekan bussin missaamisen jälkeen ehtisi. Ainahan voi soittaa asuntolaan ja pyytää heitä jäämään hetkeksi päivystämään, jotta pääsemme sisälle, right? Jollain ei oo akkua, jollain on ulkomaanpuheluiden esto kännykässä, emme saa keneltäkään puhelinta lainaan, ilman nettiä emme löydä asuntolan numeroa, automaattipuhelimet ottavat kyllä rahat mutteivät yhdistä puhelua, eikä meillä ainakaan ole mitään B-suunnitelmaa yöpymisen varalle. (Koska kirjoitan tätä ettekä ole vielä törmänneet "kolme suomalaista löydetty hypotermiassa itse rakennetusta lumilinnasta Kanadasta" otsikkoon Iltalehden top10-uutisia selatessanne, tarina päättynee hyvin.)
Samalla kun energiatasot ja kärsivällisyys laskevat samaa tahtia lämpömittarin lukemien kanssa, nousemme Abbotsfordiin vievään päivän vikaan bussiin. Tunnelmaa kevens...laski entisestään bussilippujen lisäkustannukset painaviksi laskettavista matkalaukuistamme johtuen. Rahan menoo...ei voi estää! Emme ikinä saaneet asuntolaamme yhteyttä, joten bussimatkan keskustelunaiheet pyörivät erilaisten seuraavan yön tapahtumia kuvaavien skenaarioiden ympärillä. Jopa melankolisten suomalaisten mielissä elää kuitenkin aina toivo, joka tässä tapauksessa oli se, että bussi olisi perillä 21.35 eli meillä olisi 25 min aikaa ehtiä asuntolaan, mikäli saisimme vaikkapa taksin. Kuinka todennäköistä on löytää taksi tiistai-iltana pikkuruisen paikkakunnan yksinäiseltä bussipysäkiltä? Kun todennäköisyys korreloi meidän muutenkin huonon onnen kanssa, ei taksi tule kysymykseenkään.
Tavanomaisen sähellyksen jälkeen erään bussimatkustajan saattanut nainen lupasi viedä meidät kampusasuntolaan, mutta bensavalo vilkkui ja meidän tarvitsisi tankata. Noh, ei se mitään, käydään nopsaa tankkaamassa ja kaahataan ennen kymppiä sinne front deskille! Paitsi katos vaan, Markuksen isoa matkalaukkua ei näy mailla eikä halmeilla ja bussikin on jo lähdössä. Nopean toiminnan ansiosta laukku kuitenkin saatiin vielä meidän kyytiin, vain sekunteja ennen bussin lähtöä pysäkiltä. :D
Tavanomaisen sähellyksen jälkeen erään bussimatkustajan saattanut nainen lupasi viedä meidät kampusasuntolaan, mutta bensavalo vilkkui ja meidän tarvitsisi tankata. Noh, ei se mitään, käydään nopsaa tankkaamassa ja kaahataan ennen kymppiä sinne front deskille! Paitsi katos vaan, Markuksen isoa matkalaukkua ei näy mailla eikä halmeilla ja bussikin on jo lähdössä. Nopean toiminnan ansiosta laukku kuitenkin saatiin vielä meidän kyytiin, vain sekunteja ennen bussin lähtöä pysäkiltä. :D
Sitten tankkaus ja kampukselle!
Kello oli taas noin 21.50 eikä kenelläkään ole mitään hajua, mikä kampuksen lukuisista pimeän verhoamista taloista on asuntola. Mää juoksen lopulta autosta ilman talvivarusteita etsimään (ja löytämään) kahta yövartijaa (?) jotka lopulta juoksevat mun kanssa asuntolaan, jossa juuri klo 22 front desk oli suljettu, mutta meitä vastaan kutsuttiin yöpäivystäjä. Pääsisimme siis sisälle ja omiin huoneisiimme!! Tässä vaiheessa kaksi yövartijaa palasivat kertomaan Markukselle ja Stellalle ja meidän kyyditsijälle, missä asuntola sijaitsee ja miten pääsemme sisälle rakennukseen oven ollessa lukittuna. Mää juoksen kuitenkin hyvän tovin ympäri pilkkopimeää ja jäätävän kylmää kampusaluetta ympäriinsä, suunnan ja suuntavaiston aikoja sitten hukanneena ja paniikissa ilman mitään tavaroita, puhelinta tai talvivarustusta etsimässä meidät kyydinnyttä autoa... Silloin olisin tarvinnut talvivaatteitani! Mutta ei hätää, ne tulivat kyllä tarpeeseen seuraavana yönä, kun mun huoneessa ei toiminut lämmitys. Jouduin nukkumaan päällysvaatteilla muutaman tunnen jäiset yöuneni ennen aikaista herätystä ekaan päivään Kanadassa ja uudessa yliopistossa!
Voitte vain kuvitella, miten hieno fiilis on sellaisen pitkan ja hektisen päivän jälkeen vihdoin avata ovi omaan tulevaan huoneeseen ja päästä nukkumaan... Ellei sitten ovea avatessasi palohälytin ala soimaan ja koko asuntola täyty käytäviä pitkin juoksevista, yöpuvut päällään panikoivista ihmisistä. Ei kun takaisin pakkaseen seisoskelemaan! Se fiilis tuon palohälytyksen kohdalla todella oli tämä. ei. voi. olla. todellista.
Emme siis kirjaimellisesti ehtimään edes omiin huoneisiimme ennen palohälytystä, joka onneksi lopulta osoittautui harmittomaksi ja alkuyöllä pääsimme oikeasti nukkumaan
Voitte vain kuvitella, miten hieno fiilis on sellaisen pitkan ja hektisen päivän jälkeen vihdoin avata ovi omaan tulevaan huoneeseen ja päästä nukkumaan... Ellei sitten ovea avatessasi palohälytin ala soimaan ja koko asuntola täyty käytäviä pitkin juoksevista, yöpuvut päällään panikoivista ihmisistä. Ei kun takaisin pakkaseen seisoskelemaan! Se fiilis tuon palohälytyksen kohdalla todella oli tämä. ei. voi. olla. todellista.
Emme siis kirjaimellisesti ehtimään edes omiin huoneisiimme ennen palohälytystä, joka onneksi lopulta osoittautui harmittomaksi ja alkuyöllä pääsimme oikeasti nukkumaan
Pitäkää toverit huolta itsestänne myös siellä koto-Suomen pakkasissa!<3
T. Kaikkea uutta ja jännittävää hehkuttava yliväsynyt Anna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti